torstai 5. huhtikuuta 2018

Joka päivälle jotakin

Tällaista tämä on joka vuosi! Ensin tammikuulla kolutaan netin siemenvalikoimia ja tehdään tilauksia suuruudenhulluuspäissään. Sitten aloitetaan kylvöt aivan liian varhain, koska mieli on malttamaton. Ikkunatila saadaan nopeasti loppumaan näiden liian varhain kylvettyjen ressukoiden kanssa, jotka venyvät honteloina kohti helmikuista valonkajoa. Sitten maaliskuussa saadaan siemenähky, kylvetään kylvämästä päästyä aivan villinä. Kunnes saapuu huhtikuu, tuo varsinaisesti paras esikasvattamisen ajankohta, jolloin tilaa ei enää  mistään löydy ja kylvökehikotkin alkavat olla kortilla. Keittiönpöydät, lasten koulupöydät, kirjahyllyjen reunat, ikkunalaudat tietenkin - kaikki paikat tursuavat multaa ripsuvia kylvöksiä. Juoksentelet pikkuisten taimien luona kastelukannu keikkuen ja löydät milloin kuivuuteen nuupahtaneen, milloin ylikastellun tai ikkunasta vetoa saaneen kylvöksen. Suru puserossa pikku hetken soimaat ajanpuutetta ja sitten levität taas multapussin suun avoimeksi ja jatkat tyynesti hommaa kaikesta huolimatta. Onhan tänään kylvövuorossa ensimmäinen erä kaaleja! Tai kenties kolmas erä kesäkurpitsoja (mitä, nyt jo!). Vaikka tiedät, että tuliunikot voi varsin hyvin suorakylvää toukokuussa, tahdot kuitenkin ihan väkisin kylvää niitäkin esikasvatukseen edes yhden kehikollisen, vain siksi, että voit ja se on hullun ihanaa! :D
Tämä näky valmiiksi laitetusta, siemeniä odottavasta kylvökehikosta, on aina yhtä inspiroiva. :D
Niinpä tänään jatkoin loputonta kylvöhuumaani sinisessä vihossa olevan suunnitelman mukaisesti. No niin, en ehkä aivan täysin sen mukaisesti, koska juuri nyt vihkossa sanotaan, että on laskeva kuu, eikä kylvöjä kannata tehdä. Olen kuitenkin päättänyt toisin; kenties maaliskuussa saatoin pitää kahden viikon tauon tästä maailman tärkeimmästä työstä, mutta huhtikuussa olisi sulaa hulluutta hukata kaksi hienoa viikkoa vain kuutamon tähden. :D Ja jos eivät idäkään nyt, niin itäkööt sitten nousevalla kuulla, ovatpahan valmiiksi mullissa. :D
Kolmas erä kesäkurpitsoja lähti multiin.

Tämän vuoden kaaliviljelmät saivat myös alkunsa tänään. Ajattelin kylvää kehikollisen viikon välein, jotta satoa kypsyisi vähitellen.

Hei hei, muruset, oikeaoppisesti kyljelleen uinumaan laitetut. :D Kohta saatte peiton päälle ja parin päivän päästä nähdään!
Ihana asia on se, että nyt on oikeasti tulossa se odotettu kevät. Koville pakkasöille on heitetty hyvästit ja ihan muutaman päivän kuluessa vihdoin kausihuone saa patterin lämmikkeeksi ja voin kantaa osan kasveistani parempien päivänvalojen majamaille. Sitten jäädään jännittämään, hyökkäävätkö hiirenryökäleet tänä vuonna ja saanko jälleen viritellä kasvilaatikkokiikkuja kattoon. :D Paleltuvatko taas muutamat pikku daaliat, vai saanko ne tänä vuonna suojattua kunnollisesti. Olen käynyt kausihuoneella tuoksuttelemassa kevättä jo monena päivänä. Kylmäkäsiteltäviä kasveja on siellä odottamassa ilmojen lämpenemistä, vaikka mitään ei toki vielä ole itänyt (tarkistettu on, useastikin). Tärkeintä on kuitenkin, että saan taimiparkani paremman valon avulla tukevoitumaan vähitellen. Tietysti mukavaa on sekin, ettei perheen tarvitse enää päivittäin kysellä, mihin heidän lautasensa päivällisellä mahtuisi ja saako taimia pikkuisen siirtää. :D
Punaista isopantaheinää "Red Jewel" ikkunan äärellä kukkopillien vartioimana.
Ja vielä, mikäli joku sattuisi ihmettelemään tuota, että kylvän kesäkurpitsoja jo huhtikuun alkupuolella - tänäkin vuonna kasvatan niitä kyläkaupalle myyntiin yhtälailla kuin omaan puutarhaani. Tarjolla tulee olemaan 15 lajiketta eriväristä ja -muotoista kesäkurpitsaa sekä kolmea erilaista talvikurpitsaa. Koetan aikaisella kylvöllä saada kyllin suuria taimia toukokuulle, jotta saisin taimia tarjolle pikkuhiljaa ennemmin kuin yhtenä rysäyksenä. Viime vuonna valikoima kattoi muistaakseni vain kahdeksan erilaista kurpitsalajiketta, mutta minusta oli mukava ajatus, että kuka tahansa saattoi ostaa vaikka yksittäin erivärisiä ja -muotoisia lajikkeita piristämään puutarhaansa. Tänä vuonna siis vielä enemmän vaihtoehtoja. :)