Kevät etenee hi-taas-ti, mutta käsillä on jo lamopinaatin kylvöaika!

Meillä on kevään kunniaksi sairastettu pitkän kaavan mukainen kunnon kevätflunssa. Kaikki neljä lasta olivat sairaana ja kuumeessa, sekä erilaisissa tulehduksissa. Oli silmätulehdusta, korvatulehdusta ja nielutulehdusta. Edelleen täällä röhistään ja krohistaan, mutta nyt ollaan kuitenkin niin voiton puolella, että sairaanhoitajakin pääsee bloginsa äärelle ihmettelemään, kuinka kylmää keliä ulkosalla voikaan taas vaihteeksi olla!

Kauhuissani käyn kuikuilemassa suojahavujen alle, onko siellä enää elämää ollenkaan. Harjaneilikat ja sormustinkukat (nuo silmäteräni!) piilottelevat suojien alla. Toistaiseksi siellä viherretään ihan kauniisti, mutta lähestyvät kovat pakkasyöt jännittävät. Samoin minua hirvittää kausihuoneen asukkien vointi. Olen pikkuhiljaa siirrellyt ikkunoilta kasveja kausihuoneeseen harsojen ja muovien suojiin. Ne kasvavat siellä valossa niin kovin paljon tukevammiksi ja kauniimmiksi. Mutta pikkuruinen patteri on kuitenkin melko tehoton kovia pakkasia vastaan. Sisälle takaisinkaan en niitä voi enää tuoda, sillä koulimisen tuloksena kasvien määrä on jo liian suuri. Nyt mennään vain yö kerrallaan kohti lämpimämpää kevättä ja koetetaan suojata herkimmät kasvit parhaan mukaan.

Tämän vuotinen puutarhakierros on vasta ihanasti alussaan. <3

Yllä olevassa kuvassa on kirpparilta löytynyt hauska puutarha-aiheinen pelilauta. Näin kevään antaessa odottaa itseään, on mukavaa ajatella, että olemme kuitenkin tuolla polulla, jo muutaman askeleen astuneina. :) Kuvassa eivät näy kasvien esikasvattelut, mutta itseäni ilahduttaa erityisesti se tosiasia, että niidenkin kanssa ollaan astumassa seuraavaan vaiheeseen, jota mielessäni kutsun "suurien siemenien vaiheeksi". :D Olen huomannut, että mitä varhaisempi kylvöaika, sen pikkuruisempi siemen. Huhtikuun lähestyessä puoliväliä, saadaan jo multiin piilottaa yhä suurempia siemeniä; auringonkukkia, pinaattia, papuja, ruusupapuja (ei ihan vielä), kesäkurpitsansiemeniä, melonia, jättikurpitsaa. Nämä kaikki olen yleensä kylvänyt ennen toukokuun ensimmäistä päivää, muttei kuitenkaan ihan huhtikuun puolivälissä. Paitsi melonit ja jättikurpitsat, jotka ovat jo mullassa. Myös lamopinaatit on jo kylvetty, sillä niiden itäminen kestää kauan ja tahdon istuttaa lavaan mahdollisimman suuret taimet. Seuraavassa kerron hiukan kokemuksistani lamopinaatin parissa, joka on ehdottomasti yksi mielivihanneksistani.

Lamopinaatti kasvaa lavan suojissa.

Lamopinaatti, eli uudenseelannin pinaatti, on monelle yllättävän tuntematon kasvi. Sen hienous piilee jatkuvasatoisuudessa, eli samat taimet tuottavat satoa koko kesän ajan, eikä uusintakylvöjä tarvita. Kasvi vaatii mielellään esikasvatuksen. Itse laitan siemenet multiin huhtikuussa, jo kuun alkupuolella. Itäminen kestää useamman viikon ja sen jälkeenkin kasvi kehittyy hitaasti. Pikkuruiset taimet olen siirtänyt lavaan kasvamaan muovin suojiin toukokuussa kun kelit ovat jo lämmenneet. Olen lavaolosuhteissa istuttanut taimet noin 30 cm välein ja suunnilleen samanmoisella rivivälillä. Yksi taimi vaatii kunnolla kasvutilaa, sillä se on nimensä mukaisesti kasvutavaltaan lamoava.

Lamopinaattia kasvimaalla, seuranaan pensaspapuja.

Hieno hetki on se, kun päätät ensimmäisen kerran kerätä satoa pinaateistasi ja keittää kesän ensimmäisen pinaattikeiton. Satoa kerätään lehti kerrallaan napsimalla, suurimmat lehdet kerätään ensin. Lehdet ovat ihanan paksuja ja nahkeita, painaviakin. Tämän ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen kasvi alkaakin tuuheutua, sillä lehtien kerääminen saa kasvin haaromaan ja kasvattamaan sivuversoja, jotka taas kasvattavat uusia lehtiä. Näin mitä enemmän pinaattiasi verotat, sitä innokkaammin se tarjoaa sinulle lisää syötävää. :D

Lamopinaatti vaatii kasvutilan lisäksi kohtuullisesti lannoitusta, ehkä nokkosvedellä kastelu muutaman kerran kesässä riittää. Itse en lannoita pinaattia juurikaan, sen nitraattipitoisuuden vuoksi. Olen ymmärtänyt, että kasvin nitraattipitoisuus nousee, mikäli se kasvaa hyvin lannoitepitoisessa kasvualustassa. Vettä puolestaan pinaatti tahtoo paljon ja melkein koko ajan. Liian kuivassa maassa pinaatti alkaa helposti kukkia ja kehittää siementä, jolloin kasvu tyrehtyy liiaksi.

Pinaattia, kurkkua ja papuja valmiina ruuanlaittoa varten.

Pinaatti pitää valmistettaessa aina muistaa ryöpätä runsaassa vedessä muutamien minuuttien ajan. Vesi kaadetaan pois ja tämän jälkeen pinaatin voi valmistaa haluamallaan tavalla, tekee siitä sitten keittoa, munakasta tai mitä hyvänsä muuta herkkua. Ja herkkuahan pinaatti todellakin on, terveellisyyden lisäksi. Mikäli sinulla on vain vähän tilaa kasvatella vihanneksia puutarhassasi, on lamopinaatti kaikin puolin varteenotettava vaihtoehto, sillä jo muutama taimi antaa satoa koko kesän ajalle!