perjantai 10. maaliskuuta 2017

Yrttikimppu: Väriminttu (Monarda)

Tuoksuva väriminttu kukkii violettina ja punaisena.

Värimintun kasvatin puutarhaani siemenistä muutamia vuosia sitten. Tuolloin en vielä niin ymmärtänyt lajikkeiden päälle, enkä kiinnittänyt huomiota siihen, mikä väriminttu oli kyseessä. Jos arvaan oikein, niin Punaväriminttu (Monarda didyma). Kyseinen kasvi kasvoi useita vuosia alati tuuhentuen ja hyvin voiden kukkapenkissäni, kunnes sain päähäni kuningasajatuksen siirtää sen toiseen paikkaan. Tästä ei väriminttu poloinen juurikaan ilahtunut ja osa siirrokkaista menehtyi seuraavaan kevääseen mennessä. Nyt kasvi kukoistaa kyllä jälleen, mutta entistä vähälukuisampana. Tästä voisin ehkä oppia, että sellaista, mikä hyvin toimii, ei ehkä aina kannata mennä muuttamaan. :D

Onneksi siemeniä saa. Tällä kertaa katsoin myös tarkemmin pussin lajikenimeä ja totesin tilanneeni tällä kertaa Sitruunavärimintun (Monarda citriodora) siemeniä, Isoäidin kasveista. Kasvin kerrotaan olevan äärimmäisen aromaattinen ja kelpaavan siksi mainiosti monenlaiseen ruuanlaittoon ja tietenkin teeksi. Suunnittelinkin tästä kasvista vakinaista asukkia tulevaan yrttiympyrääni. Kasvi on mehiläisten ja perhosten mieleen voimakkaan tuoksunsa ansiosta, joten mikäs sen parempaa!
Värimintut maistuvat mainiolta teeaineksina.
Tänään ajattelin laittaa Sitruunavärimintun siemeneni multaan. Toisin sanoen mullan pinnalle, sillä tätä siementä ei peitetä; se on pieni ja itää valossa. Tiedossa siis varovaista sumuttelua ja kuikuilua muovikelmun alle. Värimintun voisi myös esikasvattaa myöhemminkin tai jopa suorakylvää, mutta koska haluan siirtää yrttiympyrääni aikanaan edes parahultaisen kokoisia taimia, päätin aloittaa ajoissa. Loppukaneettina huomautettakoon, että tämä kasvi kulkee meillä myös nimellä "ankanpesä". Huomaako lukija alla olevasta kuvasta syyn tähän lasten antamaan nimitykseen? :D
Väriminttu alias "ankanpesäkukka".

9 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kyllä ovat, näitä pitää saada lisää. Ehkä vielä muitakin lajikkeita!

      Poista
  2. Täysin ankanpesä! Täytyykin kesällä seurailla väriminttujani, jos niissäkin pesisi ankka. Minulla on jakopalana saatua kirkkaanpunaista väriminttua. Se on tosi kestävä ja reipas kasvamaan. Se on ollut mökillä luottokasvi, sillä peurat ovat jättäneet sen rauhaan. Tosin viime kesänä joku kulinaristi popsi näitäkin. Varmaan melkoinen makuelämys😁. Teetä näistä voisi joskus koittaa tehdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin ajattelin kokeilla erilaisia teeyhdistelmiä. Tämä yhdistettynä Anis-Iisoon ja Sitruunamelissaan voisi olla aika hyvä yhdistelmä?

      Poista
  3. Tämä on musta aivan ihana, mutta mulla oli vain sitä kirkkaanpunaista johon tympäännyin ihan totaalisesti. Tuo lila ois mainio!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä sitruunavärimintussa sanotaan, että kukkii liilana. :) Saapa nähdä minkälainen lopulta tulee. :)

      Poista
  4. Samoin kiukustuivat minun väriminttuni, kun toissa kesänä mylläsin niiden asuinpaikan totaalisesta saadakseni siellä majailevan pikkutalvion pois. Ajattelin, että helposti leviävänä väriminttu lähtisi hyvin kasvuun, vaan toisinpa kävi. Vain muutama yksilö nousi penkistä viime kesänä. Ehkä hankalalla talvellakin oli osuutensa. Minulla on vain sitä kirkkaanpunaista ja pitkään on ollut tarkoitus hankkia myös muita värejä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi olla, että huono ja vaikea talvi teki tepposet. Minullakin oli luulo, että siirtäminen ja jakaminen olisi helppoa tämän kasvin kanssa. Ehkä se olisi pitänyt minun tapauksessa tehdä keväällä, eikä syksyllä.

      Poista
  5. Suloiset värimintut! Tykkään niistä kovasti, mutta ne eivät oikein viihdy meillä.

    VastaaPoista