Kukkapenkkejä kauempaa katsottuna

Ensimmäinen kukkapenkkini on jo kohta parikymmentä vuotta vanha. Alkuperäistä siinä on harmaamalvikki ja lehtoakileijat, sekä vaaleanpunainen pioni.

Sain tässä päivänä muutamana mieheltäni rakentavan komentin valokuvaamistani koskien. Hän huomasi, että otan yleensä aina lähikuvia puutarhani kasveista (koska pidän lähiputkella kuvaamisesta niin paljon), mutta harvoin kuvassa näkyy kokonaisuus, kuten kokonainen kukkapenkki. Tämä on varmaankin ihan totta. Tänään kuljeskelin puutarhassa kameran kanssa sillä silmällä ympärilleni katsellen ja yritin ottaa kuvia kokonaisista kukkamaista. Olipas vaikeaa. Ymmärrän nyt kyllä miksi todella harvoin onnistun tällaisissa pyrkimyksissä, sillä kuvakulman valitseminen on kaiken a ja o. Taustalla näkyy melkein väkisin jotakin epätoivottavaa, kuten auto, lasten leluja, kuivumassa olevat pyykit tai muuta sellaista, jonka haluaisi häivyttää kuvista tunnelman vuoksi. Kukkamaiden läheisyydessä näkyy aina vähintäänkin kasteluvesitynnyri.

Sama kukkapenkki toiselta puolelta kuvattuna. Tänä vuonna penkkiä on laajennettu ja saatu näin tilaa kylvökukille. Pensaskrassi, neidonkieli ja sinisievikki "Penny Black" kukoistavat tässä ns. paraatipenkissä tänä vuonna.

Ihana sinisievikki "Penny Black".

Kannon päällä lepäilee suurikukkainen pioni, joka on kotipihamme alkuperäinen asukki.

On totta, että jos kuvat laajemmasta kokonaisuudesta jäävät pois, on vaikeaa hahmottaa minkälaisesta pihasta tai puutarhasta oikeastaan on kyse. Meidän pihaamme ympäröivät viljapellot ja metsä, paikka on avoin tuulille ja valolle. Rakennuksia on useita, hallitsevin niistä vanha punamultamaalattu navetta.

Pihan keskellä on kivien päälle koottu pienempi kukkapenkki, jonka kasvatit vaihtuvat vuosittain. Tänä vuonna valikoimassa on kirjosalviaa, sievikkiä, erilaisia pensaskrasseja, harjaneilikkaa ja hauskasti ryöppyävää rauniokilkkaa, josta tullee uusi suosikkini. 

Navetan pääty antaa länteen ja tälle puolelle on rakennettu yrttiympyrä sekä uusi lavatarha.

Viime vuonna rakennettiin navetan länsipäätyyn kivikkoalue mehitähdille ja ketoneilikalle. Villiviinit ja fallopia elävät seinustalla toista kesäänsä.

Kasvihuoneen edustalle perustettiin ihan uusi kukkamaa keväällä, suuren kiven kupeeseen. Kivellä on kasvanut jo kymmenisen vuotta köynnöshortensia, joka on pikkuhiljaa alkamassa kukintansa. Aiempina vuosina kukkia on yleensä tullut vain yksi. Nyt niitä on useampia. :) Hortensiakiven toisella puolella aukeaa niitty, joka on säilytetty ihanien puna-apiloiden, mesiangervojen ja tuoksumataran vuoksi. Itse uusi kukkamaa on suuri ja olen suunnitellut siihen istutettavaksi suuria perennoja. Tänä vuonna osa penkistä on vihanneksilla, jottei kokonaisuus olisi ollut niin vaivaisen näköinen pikkuruisine perennanalkuineen. Myös kesäkukkia on samasta syystä paljon.

Hortensiakivi ja sen vieressä kukkiva niitty.

Hortensia on alkanut vihdoin kukkia!

Kauempana siintää punakanelipuu ja sen alla lasten piirustelupöytä.

Uuden kukkapenkin reunassa kasvaa sininen loistosalvia ja sen alla taivaansininen sinisievikki. Salvia on kylvetty vasta keväällä ja näin upeasti se jo kukkii!

Loistosalvian takana kukkii petunia ja tiibetinkoirankielikin piakkoin.

Tiibetinkoirankieli avaa ensimmäisiä nuppujaan. Vieressä sitruunaväriminttua.

Penkkiin on istutettu myös erilaisia juurakkodaalioita.

Kivelle kiipeämään istutin köynnöskrassin taimia, lajike "Milk Maid". Nähtäväksi jää, ottaako se tukea kivestä vai rojahtaako lopulta kukkapenkkiin muiden kukkien päälle!

Tässä näkyy uuden kukkamaan reuna, jossa kasvaa nyt ensimmäisenä vuonna kesäkurpitsoja. Niiden takana on ruostekukkaa, kurjenpolvia ja maissit. Myös tamppausteline näkyy, tietenkin. :D

Ehkä ainut kukkapenkki, jonka onnistuin kuvaamaan kokonaisuudessaan on pihan keskellä oleva pyörylä, jonka ympäri ajetaan autolla pihaan saapuessa ja lähtiessä. Tämä kukkamaa on kyllin pieni, jotta sen sai ikuistettua jotensakin kokonaisena.

Kukkaympyrä. :) Pikkupuut sain äitienpäivänä. Mustaluumu ja kuriilienkirsikka ovat molemmat pieniä koristepuita. Istutusta dominoi tällä hetkellä kermanvärinen tuliunikko, joka kukkii valtoimenaan. Se peittää alleen jopa kevätpikkusydämen, joka on suoritus sinänsä. :D

Ketoneilikka, jänönhännät ja erilaisia unikkoja.

Tuolla kesäkukkien siimeksessä kasvaa myös monivuotista neilikkaa, kurjenpolvea ja keltakiurunkannusta, jotka tulevat esiin keväällä.

Tällaisia näkymiä meidän pihalta siis tällä kerralla. Täytyy tarttua toimeen ja harjoitella valokuvien ottamista myös laajempia kokonaisuuksia silmällä pitäen. Aina on mukavaa oppia taitavammaksi ja monipuolisemmaksi kameran käyttäjäksi.