Kauniit yhdessä; Koristekrassi (Tropaeolum nanum) ja Peikonkakkara (Mauranthemum paludosum)

Punaisen ja valkoisen liitto.

Jotkut kasvit on minusta hauskinta istuttaa vieretysten ja lomittain niiden keskenään käymän keskustelun vuoksi. Se, minkälaisten kasvien keskinäinen liitto kutakin viehättää, on tietysti makuasia. Minusta esimerkiksi Pensaskrassi ja Peikonkakkara sopivat mainiosti yhteen. Kummankin kasvutapa on pensastava ja runsas. Peikonkakkara kohoaa terhakkaasti kaikkialta Krassin rakosista ja antaa valkealla värillään tietynlaista rauhaa Krassin muutoin niin leiskahtelevalle ja rönsyävälle olemukselle.

Leppäkerttu Peikonkakkaran kukassa.

Puutarha-apulaiset. :D

Pensaskrassi "Empress Of India"

Toki kumpaakin mainitsemaani kukkaa tulee kasvatetuksi myös ihan omina kokonaisuuksinaan. Useimpina kesinä olen kasvattanut erivärisiä Pensaskrasseja pihan keskelle sijoitetussa kaivonrenkaassa. Krassin runsaus pääsee siinä oikeuksiinsa ja sen viehkeä tapa luikertaa alaspäin ja kohti valoa, tulee esiin.

Kauniit kiehkurat. :)

Köynnöskrassi "Milk Maid".

Kuistilla on myös mukavaa kasvatella Krasseja. Meillä kuisti antaa pohjoiseen, mutta myös lännen puolella on ikkuna, joten joitakin kesäkukkia olen saanut kukkimaan myös näissä hieman varjoisimmissa olosuhteissa. Yllä olevassa kuvassa Köynnöskrassi "Milk Maid" kurkottelee kohti valoa.

Pensaskrassin esikasvatuksen aloitan huhtikuun puolivälissä. Tämä kukka on ehdoton suosikkini esikasvatettavien joukossa. Se kasvaa kohisten kunhan ensin on antanut hieman odotuttaa itseään. Itäminen siis voi kestää muutaman viikonkin, mutta sen jälkeen kasvuvauhti on huima. Jonkin ajan kuluttua tuntuu kuin uusi lehtipari puskisi esiin joka päivä. :D Ja ennenkuin huomaakaan, on ensimmäinen nuppu ilmestynyt! Ulos puutarhaan Pensaskrassia en kannata istuttaa ennen kuin hallayöt ovat varmasti menneet. Kukinta kestää koko kesän, kunhan kuihtuneet kukat muistaa poistaa usein. Siemeniä muodostuu paljon ja ne on hyvä nyppiä tarkasti pois, mikäli haluaa uusia nuppuja yhä lisää. Loppukesällä olen antanut siemenien rauhassa kasvaa ja kerännyt sitten suurimmat niistä kuivattavaksi uusia kylvöksiä varten.

Pensaskrassi "Alaska", jossa on kauniit valkoisenkirjavat lehdet.

Peikonkakkaran voi kylvää halutessaan suoraan kasvupaikalle, mutta mikäli haluaa varhaisen kukinnan, voi myös tämän kukan esikasvattaa. Peikonkakkaran kasvupaikka on hyvä valita tarkoin, sillä kasvi on kova kylväytymään itsekseen. Uusia taimia tulee joka kesä sille tienoolle, missä kasvi on aiemmin kasvanut. Peikonkakkaran voi kylvää vaikka pieniin ruukkuihin huhtikuulla. Taimet ovat ensin pieniä ja mitättömiä, mutta kasvavat nopeasti suuremmiksi ja tukevammiksi, sekä haarovat runsaasti. Kukinta alkaa myös pian ja kestää läpi kesän. Minä en ole juurikaan nyppinyt Peikonkakkaran kuihtuneita kukkia. Ne siementävät itsekseen, mikä on minusta mukavaa.

Valkoinen, lainehtiva Peikonkakkarameri.

Jos et ole kokeillut ennen Peikonkakkaran kasvattamista, suosittelen kokeilemaan tänä kesänä. Runsas kukinta ja kasvin helppo yhdesteltävyys muiden kukkien joukkoon on vailla vertaa. Peikonkakkara on myös jotenkin iloinen ja hilpeä kaikessa kestävyydessään ja yksinkertaisuudessaan.