Raparperi (Rheum rhabarbarum)

Yksi parhaista; Raparperi!

Yllä oleva valokuva raparperinlehdestä on yksi suosikeistani kautta aikojen. Siinä kiteytyy jotain puutarhan sisimmästä olemuksesta: tuoreus, kauniit vastavärit vihreä ja punainen maailman ihanimmassa sopusoinnussa, runsaus ja kätkö. Kätköllä tarkoitan rehevän kasvin tuomaa katveista, kätköistä suojapaikkaa vaikka sitten sille sammakolle, josta laulukin kertoo. :) Raparperi on ihanista ihanin, ensimmäisiä kevään airuita punaisine, paisuvine nuppuineen.
Meillä on tapana tehdä ensimmäinen raparperikiisseli tai raparperipiirakka (tai molemmat) äitienpäiväksi. Ikivanhat raparperimme kasvavat vanhan kanalan eteläseinustalla, mahdollisimman hyvässä paikassa. Satoa on aina tullut niin paljon, ettei sitä tule kaikkea edes syötyä. Useimmiten pakkaseen tulee pilkottua varsi jos toinenkin talvisia kiisselihetkiä varten.

Runsasta raparperisatoa.

Raparperi on myös lasten lemppari.

Meillä, niinkuin varmaan muissakin lapsiperheissä, raparperin irtileikatut lehdet ovat keväällä suosittuja leikeissä. Niitä käytetään meillä hattuina. :) Jonain vuonna kokeilin perinteisten raparperinlehtilaattojen valamista, sekin onnistui.
Innokkaana esikasvattelijana olen myös muutamana viime vuonna kasvattanut raparperintaimia siemenistä. Yleensähän suositellaan mahtavat raparperinkukinnot poistettaviksi kasvista, koska ne pienentävät satoa kasvin uhratessa voimiaan kukintaan ja siementen tuottamiseen. Loppukesällä, kun raparperin syöminen ja säilöminen ei enää niin innosta, olen antanut kasvin rauhassa kukkia ja kypsyttää siemenensä. Niitä tuleekin runsaasti ja ne ovat mukavan isoja. Keväällä olen laittanut siemenet kasvamaan kausihuoneeseen ja pieniä taimia on tullutkin mukavasti. Raparperi kasvaa nopeasti. Satoa siitä saa kuitenkin kerättyä vasta noin kolmen vuoden kuluttua - mikä puutarhurin ajanlaskun mukaan on tietysti aika piankin. :) Minulla on pellolla kasvamassa itse siemenestä kasvatettuja raparpereja, joista satoa jo voi kerätä runsaastikin. Joten, jos tämä herkkukasvi on suosikkisi, suosittelen sen lisäämistä ihan itse. Haaveilen toisinaan oikeasta raparperipolusta puutarhaan, jota vuosittain lisäisin aina muutamalla itse kasvatetulla yksilöllä. Raparperi vie tosin paljon tilaa, joten täytyy harkita tarkasti, mihin polkuni aion sitten istuttaa. :D

Raparperin lehti illan laskeutuessa ja syventäessä varjot.

Raparperisatoa käytän useimmiten kiisselinä, erilaisina piirakoina, hillona sekä vispipuurona. Allaoleva kuva on otettu raparperiajan ollessa juuri alkamassa. :D Valkovuokkojen aikaan! <3

Herkkuja puutarhasta!